Juhannuspurjehdus Isoon Vasikkasaareen

Auringonpaistetta, ystäviä, hyvää ruokaa, hyppyjä veneen kannelta mereen ja rauhaisa satama... Tälläisestä juhannuksen vietosta haaveilin parisen viikkoa sitten. Kuinka sitten lopulta keskikesän juhla menikään? 
Menomatkan purjehdus kohti Espoon Isoa Vasikkasaarta taittui pienessä vastatuulessa saderintaman alla. Kylmäkin oli ja jännitti että olikohan matka turha, jos vaikkapa vapaita laituripaikkoja ei olisikaan vapaana. Purjehtiessa kohti Vasikkasaarta, näimme Hernesaaren satamassa Royal Caribbeanin Navigator of the Seas aluksen ja vilkuttelin sille. Ollaanhan risteilty kyseiselle laivalla joitakin vuosia sitten Haitille ja Jamaikalle, eli hyvin eri tyyppisessä ilmastossa kuin nyt. Sateen riepottelemana (pojat purjehti ja tytöt otti päikkärit lämpimässä vilttien alla) pääsimme lopulta perille ja venepaikkakin löytyi. Tosin syväystä ei ollut nimeksikään ja vain matalia paikkoja oli vapaana, jossa köli otti hetkittäin pohjaan kiinni. Jäätiin kuitenkin parkkiin, koska ilma alkoi kirkastua ja juhannusaaton päivä alkoi taittua jo myöhään iltapäivään. Tunnelma vierasvenesatamassa vaikutti juuri siltä, mitä uskalsin toivoa. Sopivan rauhalliselta, muttei tylsältä. 





 





Oli aika korkata juhannusruuat ja taikoa itselleen juhannusseppele, joka onnistui samalla kun käytiin Gula Villan ravintolaa moikkaamassa. Muutama muukin oli tullut lasilliselle terassille omalla veneellään. Yöttömän yön taika näyttäytyi meille paluumatkalla ravintolasta ja korkealta Vasikkasaaren kallioiden päältä oli upeat näkymät kauas usvaiselle merelle. Kyllä täällä on ihmisen hyvä olla, ajattelin.
 

 


 
Seuraavaan, eli juhannuspäivään, saatiinkin herätä ihanaan auringonpaisteeseen ja jopa paikoitellen helteiseen säähän. Aamupala maistui makoisalle veneen kannella ja shamppiskin oli syytä korkata. Poikien odotellessa illan jalkapallopelejä, me tytöt hilpastiin auringonottoon Vasikkasaaren nurmille, jonne olikin kokoontunut satapäin porukkaa. Saari on todella eläväinen päivisin ja yhdyslauttoja liikennöi tiheästi. Westendin rannalle näkee selkeästi ja sinne onkin vain kivenheiton matka.








Kesän ekat yöt veneessä sujui erittäin hyvin ja uni maittoi makoisasti. Voi kun aina voisi herätä yhtä kiirettömään tunteeseen, kuin veneen loivaan keinuntaan ja lintujen lauluun sekä auringonsäteiden paisteeseen veneen kattoikkunasta.

Pari päivää Vasikkasaaressa sujui kuin heittämällä. Paluumatkalla sunnuntaina päätimme purjehtia ensiksi Pihlajasaareen moikkaamaan sinne veneelleitä ystäviä, ennen paluuta kotisatamaan. Vaan eipä mennyt paluu ihan suunnitelmien mukaan,  kun iso purje juuttui pahasti nostettaessa maston sivuvanttien mastokiinnikkeisiin ja siellä pysyi. Ei meinattu saada purjetta millään alas ja ennätettiinkin miettiä jo kaikkia vaihtoehtoja. Aikamme purjeen kanssa riehuttua ja eri skenaarioita pyöriteltynä, kippari kuitenkin ratkaisi pelin hakemalla eri tuulen kulmia, jolloin saatiin viimein tuulen raivokkaalla voimalla kiskaistua purje irti. Ja en, siihen kiskaisuun en olisi halunnut joutua väliin, se lähti nimittäin aika heittämällä, mutta hallitusti. Näin sitä taas tuli yksi oppitunti lisää purjehduksen maailmasta. Eipähän mene sormi suuhun ensikerralla jos vastaavaa tapahtuu, ehkä.

 
Pihlajasaareen turvallisesti saavuttaessa ennätettiin nauttia siellä vielä ravintolan pannareita (iso suositus), sekä kokkailla juhannuksen ylijäämistä lounaskin koko poppoolle veneen pienessä mutta toimivassa keittiössä. Pidettiin sadetta ja juotiin teet vielä ennen illan paluuta kotisatamaan. Ja kuten kuvasta näkyy (yllä), siisti reissu oli kyseessä! Juuri niin siisti kun uskalsin haaveillakin, paitsi kukaan meistä ei intoutunut uimaan tai hyppimään pommilla veneen kannelta - ainakaan vielä tällä purjehdusreissulla. Maybe next time...

Missä merkeissä teidän juhannus sujui? Satoiko vai paistoi, vai onko sillä lopulta väliä?


Ps. Vastailen ihan pian teidän kaikkien kommentteihin aikaisempiin postauksiin liittyen.


Eng // Midsummer fun in Iso Vasikkasaari, Espoo.

14 kommenttia

  1. Nuo Espoon saaret on kyllä kivoja kohteita kesäisin. :) Pari juhannusta tullut vietetty niillä telttaillen ja muutenkin käytyä päiväreissuilla. Tänä vuonna vietin juhannusta ihan eri merkeissä Valenciassa, torstai-yönä rannalla kokkoja katsellen ja meressä kahlaillen, ja loppu viikonloppu meni opiskellessa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on vielä useampi saari koluamatta ja innolla odotan kaikkia uusia seikkailuita! Juhannus Valenciassa rannalla kokkoa katsellen ei kuulosta lainkaan hullummalta :)

      Poista
  2. Laskeskelin juuri, etten ole viettänyt juhannusta Suomessa kymmeneen(!) vuoteen, mutta joka vuosi näihin aikoihin tekisi niin mieli olla siellä. Pari juhannusta tuli aikanaan vietettyä myös purjehtien Porvoon saaristossa. Se oli kyllä kivaa puuhaa ja saaret kauniita :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän kyllä. Juhannuksessa on oma taikansa :)

      Poista
  3. Kokkolassakin on kauniita paikkoja purjehtia merellä, en vaan tykkää siitä.
    Osallistu kastehelmi kakkuvadin arvontaan mun blogissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Makuasioita toki :) Suomen rannikko ympäriinsä on varmasti kauttaaltaan kaunista.

      Poista
  4. Ai olitte sitten ihan meidän naapurissa - me olemme joskus olleet tuolla jopa itse sinne meidän rannasta soutamalla :-) Me tosin olimme poissa, eli Ahvenanmaan satamia katselemassa, tosin autolomalla tällä kertaa.
    Tuo veneessä nukkuminen ja herääminen, ainakin kivalla kelillä, on kyllä kivaa. Sänky keinuu hiukan ja pienet laineet liplattavat veneen kylkiin.
    Kovalla tuulella aallokossa nukkuminen onkin sitten vaikeampaa, etenkin kun on vähän huoli siitä, että pitääkö ankkuri ja/tai köydet.
    Myös nuo tilanteet purjeen kanssa etenkin alkuvuosina tuntuvat etäisesti tutulta. Useammin kuin kerran on menty mukavasti myötäiseen ja sitten käännetty vastaiseen ja ihmetelty, että mikä myrsky nyt iski, vaikka kyse onkin vaan siitä, että tuuli eri suunnista on niin eri tuntuinen.
    Vinkki, reivin tai parinkin päälle saamista on hyvä harjoitella hyvällä säällä riittävän monta kertaa, että se onnistuu sitten tiukassakin tilanteessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Soutamalla, mahtavaa! Meillä tuonne kestää nelisen tuntia kotisatamasta, eli meille se ei ole lähellä vaikka Espoota onkin :) Veneessä nukuttaa kyllä niin makoisasti, että... Myrskyjä ei tosin ole tullut vielä koettua, onneksi. Kiitos vinkistä, Pirkko!

      Poista
  5. Ai että kun näytti ihanalta kun katselin sun snäppejä silloin juhannuksena! Vähän kävi kateeksi mutta onneksi tuo paikka on niin lähellä että ehkäpä jo ens viikonloppuna tai sitten seuraavana pitää mennä käymään itsekin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti oot päässyt jo käymään Vasikkasaaressa. Mitä tykkäsit? :)

      Poista
  6. Mikä on veneenne syväys ja mistä tietää tuon ison vasikkasaaren paikkojen osalta missä on syvää ja missä matalaa? Vielä emme ole käyneet rannassa kun oikein mistään ei löydy noita tietoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Riku ja pahoittelut etten tähän ole aiemmin vielä vastannut. Meidän veneen syväys on 1.6m. Vasikkasaaren laiturin oikeassa reunassa (mereltä päin tullessa katsottuna) on mukavasti syväystä ja siellä on ollut jopa 2.8m syväyksellä olevia veneitä. Laiturin vasemmalla reunalla on kivikkoista (olisko ollut neljäs vai viides poiju vasemmalta, kun meidän syväyksellä otti kiinni). Suosittelen lämmöllä Vasikkasaarta - tultiin juuri eilen sieltä takaisin :)

      Poista
  7. Kauniita kuvia ja ihana kesäinen tunnelma näissä! Ja mikäpä noissa maisemissa on ollut purjehtia ja nauttia juhannuksesta. :)
    Blogissani on muuten sinulle pieni postaushaaste:
    http://adalminasadventures.com/omituisia-matkakokemuksia/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna-Katri :) Kävinkin jo kurkkaamassa haastetta ja laitoin sen ylös ja yritän piakkoin vastata siihen. Ilmoittelen sitten :)

      Poista

Ihanaa, kommentti! Vastaan kommenttiisi mahdollisimman pian.