Thaimaan saarihyppely osa3: Auringonnousujen näyttämö, Koh Bulone

Kun jättää haikeana taaksensa itselleen niin kovin mieluisan saaren, Koh Lipen, ja suuntaa ensimmäistä kertaa uuteen paikkaan, olo on jännittynyt. Sitä toivoo, että ei olisi tehnyt virhettä viettää viimeisiä arvokkaita lomapäiviään "huonossa paikassa". Siis ainakaan kehnommassa kuin edeltäjänsä. Panokset olivat siis kovat, kun saavuimme tunnin pikaveneessä istumisen ja pitkähäntäveneeseen keskellä merta siirtymisen jälkeen rinkkoinemme Koh Bulonen rantahiekalle. Pelko oli onneksi turha ja lupaukset täyttyivät hetkessä. Vaalea hiekka satoine valkoisine simpukkoineen vakuutti aikalailla heti tämän reissaajan. 
Varpaat hiekassa nousimme hotellin respan rappuset ylös tasanteelle ja chekkasimme itsemme sisään. Respan ystävällinen nainen muisti sähköpostikirjeenvaihdostamme meidät ja toivotti iloisesti tervetulleeksi. Resortin ainoa vapaa mökki odotti meitä sovitusti ja lähdimme staffin eli Thaimaassa rinkan kantajan avustuksella etsimään omaamme, mikä odottikin meitä aivan mökkirivistön viimeisempänä. Kallioiden päällä, aivan merenrannassa.


   
 

Saarihyppelymme oli siis edennyt kolmannelle ja viimeiselle saarelle ennen paluuta Krabille ja kotiin. Viimeiset lomapäivät tekivät laiskoiksi ja minulle riitti hyvin resorttimme edustan ranta, thaihieronta, mangosmoothiet ja hotellin ravintola. Suureksi yllätykseksi sää ei kuitenkaan ollut puolellamme ja todistimme useamman pilvisemmän päivän ja Thaimaalle epätyypillisen korkeat aallot. Tämä teki myös snorklaamisesta mahdottoman ja juuri Bulonen merenalaista maailmaa on kehuttu kovasti. Se jäi meiltä nyt kokematta, mitä nyt ensimmäisenä päivänä kävin nopeasti snorklaamassa, mutta laskuvesi oli vienyt jo meren mennessään, eikä snorklaaminen liian matalassa vedessä lähes koralleja hipoen ollut mieluisaa. Useampi merisiilikin tuli vastaan, joten päätin kääntyä takaisin rantaan matalikosta.





   
Koh Bulonen erikoispiirre ovat nämä rannalle ajautuneet puunrungot ja juurikot. Yksi teoriamme oli myös se, että merenpinnan noustessa puut ovat yksinkertaisesti kaatuneet ja jääneet rantaviivan nousun jalkoihin. Viehättäviä ja kovin kuvauksellisia kyllä ovat, joten toivottavasti saavat jäädäkin paikoilleen. Toiset käyttivät niitä myös vaatenaulakkonaan tai niskatyynyinään rannalla loikoilun lomassa. Ja näemmä jotkut myös roskiksenaan. (aargh, asia joka pisti vihaksi).


Rauhallisen saaren elämä alkoi aina auringonnousun aikaan. Tämä on ollut yksi niitä harvoja paikkoja, joissa olen luonnostaan herännyt ihailemaan auringonnousuja, siis monikossa! Voitteko uskoa? Jokainen aamu oli uudenlainen näytös ja värien show, jota kyllä kelpasi katsella. Myönnettäköön että toisinaan kömmin vielä pirteän alkuinnostuksen jälkeen takaisin suojaverkon alle torkuille, ennen herkullista aamupalaa ja varsinaista päivän alkua. Aamuinen auringonsäteiden tulvima huone ja lempeä trooppinen tuulenvire avonaisesta ovesta, ovat kyllä sanoinkuvaamattoman upeita tunteita. Olisivat meikäläiselle ainakin jokaisen aamun pelastus, just saying...


 

Mökkimme sijaitsi rivistön viimeisenä eli oikealta katsottuna ensimmäisenä.


       

Jos olivat auringonnousut huikeita, niin saimme kyllä loistavan oppitunnin purjehduskurssiammekin silmällä pitäen vuorovesistä. Saimme nimittäin taas kokea nousuveden aiheuttamat aallon tyrskyt ja paukkeet joka ikinen yö. Ja syy miksi sanon, että taas, on kun vuosi sitten koimme vastaavanlaiset paukkeet Port Bartonissa Filippiineillä. Pitikin heti paukkeen alettua faksailla tuolloisille filppari-reissukamuille ja kertoa heille tästä flachbackista, pienen sympatian toivossa, tietysti.

Muutoin Bulonen saari oli hyvin rauhallinen. Hotellimme takapihalta alkanut pieni kylänraitti vei toisiin resortteihin ja viidakon keskellä olevaan baariin. Saarelta löytyi apteekki ja pari muuta ravintolaa, mutta ennakkosuositusten pohjalta söimme aina vain meidän oman resortin ravintolassa, parasta kun kuulemma oli. Ja en siis keksinyt tätä itse, vaikka todellakin ruoka oli erinomaista, vaan ystävämme vierailivat saarella vain muutamaa viikkoa ennen meitä ja kuulimme heiltä pelkkää hyvää paikasta. Lisäksi menneillä Matkamessuilla Mondon Thaimaa-asiantuntija Antti Helin paljasti omat saari suosikkinsa ja nimesi Koh Bulonen kolmanneksi heti Lantan ja Changin jälkeen, sekä korosti eritoten Koh Bulonen maukasta ruokaa, johon on tuonut omia twistejä saaren paikallisasukit eli merimustalaiset.

Saarella voi myös nähdä suuria varaaneja, mutta me emme onnistuneet näkemään yhtäkään. Tämä siis tiedoksi, jos metrinen varaani astelee eteesi, että on kuulemma aika normaalia.




  

Koh Bulonille saapuminen ja lähteminen:

Lähimmästä satamasta mantereelta, Pak Barasta, pikavene kestää vajaan tunnin verran saaren edustalle, josta vaihdat lennosta pitkähäntäveneeseen, joka vie sinut Bulonen rantaan. Vuoroja on high seasonin aikaan yksi päivässä.
Myös pohjoisen saarilta (Lantalta) ja etelästä (Lipeltä) menee päivittäin lautta tai speed boat ohitse, jossa sinun on mahdollista jäädä saarelle.
Varoituksena meripahoinvoinnista tai selkävaivoista kärsiville, että speed boatin kyyti oli aika raskasta, mutta itse selvisin etukäteispanikoinnista huolimatta kuitenkin ihan kunnialla, koska matka-aika oli vain tunnin verran.

Missä majoittua?
Saarella on vain kourallinen hotelleja, eikä niitä kuuleman mukaan olisi enempää rakenteillakaan. Me valitsimme Bulone Resort -hotellin ystävien suositusten pohjalta, eli majoitumme kuulemma saaren parhaaseen resortiin. Ja parhaus on mitattu nyt sellaisilla mittareilla, kuten lämpimän veden tulolla, vedettävällä wc:llä (tai wc:llä, jossa saa laittaa paperia pönttöön), ilmastoinnilla ja sähkön toimivuudella ja sen käyttöasteella. Monissa saaren hotelleista ei siis esimerkiksi toimi sähköt kaikkina aikoina. Lisäksi Bulone Resortin lokaatio oli loistava ja hotellin oma ravintola yksi saaren parhaista. 
Huomioithan vain, että saaren hotelleja ei juurikaan löydy miltään varaussivustolta (ainakaan vielä), joten ennakkovaraus sähköpostitse tai soittamalla on ehdottomuus. Ellei halua elää todella villisti ja päätyä nukkumaan palmun alle. Esimerkiksi me jännäsimme huoneen saatavuutta samalle viikolle kuin suunniteltu saapuminen, jolloin saimme vasta vahvistuksen meilitse, että meitä odottaisi resortin ainoa vapaa huone. Tämä tarkoitti tyytymistä siihen mitä oli saatavilla ja hyväksyimme sen. Huoneemme, tai siis oma mökkimme oli ilman ac-ilmastointia, eikä suihkustakaan tullut kuin kylmää vettä. Mökkimme lattian rakosista näki kallion ja tuuli puhalteli niistä hellästi läpi. Huoneen lattian lakaiseminen tosin onnistui helposti, vain harjalla huitaisemalla ja hiekanmuruset olivat poissa. Resortin muut mökit ovat korkeatasoisempia. Meidän huoneemme numero 1, ei tällä kertaa ollut ihan ykkönen, mutta itse resortti oli makuuni kuitenkin saaren tasokkain ja suosittelenkin sitä mieluusti. Hotellia ovat pyörittäneet sama perhe 90-luvulta lähtien ja yhteishenki teki vierailusta tässä hotellissa kyllä mieluisan. Sanoinko jo, että tänne palaan mieluusti uudelleen...?





Koh Bulone oli saarihyppelymme musta hevonen. Toiset ovat sanoneet saaresta, että se olisi kuin Koh Lipen saari kymmenen vuotta sitten. Mene ja tiedä. Mutta paikalliset kertoivat meille, että Bulonen saarelle ei voisi tosiaan enää rakentaa lisää hotelleja, joka jättäisi saaren kasvupaineet pois ja paikka saisi pysyä tälläisenään. En väitä että se olisi lainkaan huono asia. Osittain jopa toivon sitä.

Nyt on kuitenkin tullut aika kiittää ja kippistää mangosmoothiella teitä seurasta saarihyppelyllämme! Vuorossa on tosin vielä luvattu postaus ihan käytännönasioista mitä tulee Thaimaassa reissaamiseen. Lisäksi reissuvideo on myös työnalla sekä time lapse kokeilu tuosta auringonnoususta, joten vielä on mahdollisuus palata näihin turkooseihin maisemiin... Tai jos sinulla heräsi jotain kysymyksiä saarihyppelystä, niin mieluusti vastailen parhaani mukaan. Tai oletko jopa vieraillut Koh Bulonella? Olisi mukava kuulla kokemuksia... Stay tuned.


Saarihyppelyn osa1: Koh Lanta, osa2: Koh Lipe
Majoitus:
Bulone Resort, 3 vrk yht. 210 eur. (
hotelli on suljettuna kesäkuusta lokakuuhun)
Kartan ja reitin löydät edellisestä postauksesta.

Eng // Our third stop in our backpacking trip in Thailand was a beautiful Koh Bulone.

32 kommenttia

  1. Lipe 10 vuotta sitten, todellakin. Kaunista kaunista kaunista! Sanoivat silloin, että Lipelle ei tulla rakentamaan. Toivottavasti Bulonessa tämä pitää paremmin kuin Lipellä.

    Nuo auringonvärit <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä, onko vertaus siis oikea? Toivon todella että tämän saaren rakentaminen pysyy maltillisempana. Silti Lipe <3 Ja nyt uutena suosikkina tämä Bulone <3

      Poista
  2. Näyttää ja kuulostaa kivalta paikalta. Sellaiselta Thaimaalta, jonne mielellään lähtisin. Harmi, ettei säät suosineet, mutta auringonnousut oli kyllä komeita <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä saari oli vielä hyvin alkeellinen paitsi ruokansa puolesta ;) Uskallan siis suositella. Me onneksi saatiin hetkellisiä aurinkopäiviä jolloin näki saaren potentiaalin vielä parempana. Seuraavalla kerralla sitten snorklia ja parempia kelejä ;)

      Poista
  3. Thaimaa on suuri rakkauteni. Palasimme juuri joulukussa 5 viikon reissulta ja taas on ikävä takaisin. Ihania kuvia, sait ikävän pintaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi että, 5 viikon reissu kuulostaa mahtavalle! Ja minäkin kyllä rakastan Thaimaata. Ja ikävä sinne takaisin on myös mulla :)

      Poista
  4. Auringonnousut ovat kyllä jotain. Harvoin sitä tulee noustua, mutta ikinä ei ole kaduttanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naulan kantaan! Juurikin noin :) Yksi ikimuistoisimmista on koettu Uudessa-Seelannissa, josta vielä postausta tulossa...

      Poista
  5. Nyt oli kyllä niin hiekkaisia kuvia, että muistui mieleen kaikki ne (harvahkot) kerrat, kun hiekkarantoja viime vuosina on tallottu: niillähän on, inhottavan hiekkaista :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, varpaat hiekassa on mulle paras tunne :)

      Poista
  6. Onpas miellyttävä paikka! Melkein sait myytyä minut Thaimaalle, no tsoukki tsoukkina. Joka tapauksessa, minua miellyttää noissa kuvissa oma rauha ja upeat auringonnousut. Auringon noustua voikin sitten urvahtaa takaisin nukkumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvä jos melkein sain myytyä ;D Hihhh... Upean auringonnousun jälkeen on tosiaan ihan mukava vielä hetken aikaa ummistaa silmiä...

      Poista
  7. Ihanan näköinen paikka ja nuo auringonlaskut on varmasti henkeäsalpaavia paikan päällä katsottuna, sitä ne on kyllä kuvissakin :) Kyllä pistää vihaksi ne, jotka huvikseen roskaa noin kaunista luontoa ja luontoa ylipäätään.. Olis kyllä mahtavaa toteuttaa tuollainen saarihyppely joku kerta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saarihyppelylle iso peukku! Auringonnousuissa on kyllä oma taikansa. Saa herätä uuteen päivään valon kanssa samaa aikaa...

      Poista
  8. Voi apua noita auringonnousuja! Ihan mielettömän värisiä. Mä aloin Bahamalla fanittaa rannalla olleita ajopuita, ja tykkäsin kyllä myös noista. Upean näköisiä. Thaimaa ei kyllä edelleenkään ole mulle mikään ykköskohde, enkä siis siellä ole vielä koskaan edes käynyt, mutta tällaisia postauksia lukiessa alkaa pikkuhiljaa lämmetä idealle, että joskus sielläkin kävisi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Noora! :) Mä en muuten muista Bahamalla nähneeni ajopuita rannoilla, mutta toisaalta oltiin vain päivä siellä. Kiva kun kerroit asiasta. Mulla kesti tosi pitkään, ennen kuin "uskaltauduin" Thaikkulaan, mutta sen kerran kun menin, niin joka vuosi on aina päästävä uudestaan <3

      Poista
  9. Ihanan oloinen paikka, kyllä kelpaisi! Vaikka tuo merikyyti ja etenkin se, että saarelle menee vain yksi vuoro päivässä, jännittäisi kyllä minuakin. Miten lämmintä tuolla muuten on pilvisinä päivinä, tarkeneeko kuitenkin ihan hyvin esim. uida?

    VastaaPoista
  10. Tää voisi olla Thaimaassa semmoinen paikka, mihin meikäläinenkin lähtisi! Phuketin ja Phi Phin jälkeen Thaimaa ei sattuneesta syystä oo kiinnostanut, mutta pikkuhiljaa kiinnostus taas noussut, kun on selvinnyt että sieltä löytyy kivojakin rauhallisia paikkoja.

    VastaaPoista
  11. Ihanaa. <3 Tämä näyttää sellaiselta Thaikkulalta, joka varmasti vetoaisi myös minuun. Varsinkin jos sitä vedenalaista maailmaa on tarjolla, nyt kun on siitäkin innostuttu! ;--D

    VastaaPoista
  12. Tosi kiva blogi sinulla Sanna! Tykkään tästä selkeästä ilmeestä. Ja ihania kuvia!

    Olisikin ihanaa päästä kiertelemään saaria Thaimaassa, tai ylipäätään käymään koko Thaimaassa. Olen jotenkin aina jättänyt sen välistä kun tuntuu, että joka toinen suomalainen on menossa aina sinne. Tiedän, ettei asia toki ole niin. Ja nämä kuvat kyllä todellakin sen asian puolesta. Katsoin muuten ensin, että eka kuvassa on kauempana karhu :D Ei sentään!

    VastaaPoista
  13. En ole vielä koskaan käynyt Thaimaassa, mutta sitä on vähän tämän vuoden syksylle suunniteltu. Kiva on ollut seurata sun saarihyppelyä ja näistä on saanut hyviä vinkkejä, kiitos siis niistä! Kyllä tuo lämpö ja meren kuohunta kelpaisi. <3

    VastaaPoista
  14. Nuo puut rannalla on kyllä kuvauksellisia. Olet ottanut niistä tosi kauniita kuvia. Täällä viimeistä iltaa juuri Thaimaan aaltoja kuuntelen..

    VastaaPoista
  15. Näyttää kauniilta. Juuri tuo näyttää siltä aidolta paikalta. Törmäsittekö käärmeisiin? Meidän hotellilla Khao lakissa asusteli Varaani. Hieman varauksella sitä kiersimme.

    VastaaPoista
  16. Koh Lipellä en ole käynyt, mutta Thaikut on tulleet muuten hyvin tutuksi. Lipe on ollut listoilla usein, mutta aina jäänyt jalkoihin. Hienolta näyttää, mutta ihan heti en ole Thaikkuihin taas menossa. Sellainen parikymmentä kertaa viimeiseen reiluun kymmeneen kertaa riittää, ellei tule duunikuvioita maahan. // Sir Bizler

    VastaaPoista
  17. Olen aina suhtautunut varauksella Thaimaahan ja kiertänyt sen kaukaa, mutta, mutta, tällainen saarihyppely voisi ollakin ihan mun juttu. Ystäväni kehuivat Lantaa muutama vuosi sitten, se voisi olla yksi saarihyppelyn paikoista. Hmmm… täytyypä panna harkintaan.

    VastaaPoista
  18. Oi mikä ihana paratiisi! Aivan huikean näköinen paikka! Nuo puunrungot todellakin tuo kivaa särmää rantakuviin :)

    VastaaPoista
  19. Ihania kuvia ja voin vain kuvitella miltä auringonnousut näyttivät paikanpäällä katseltuina. Oih ja voih, miksi en ole vieläkään käynyt Thaimaassa.

    VastaaPoista
  20. Minäkin tahdon tuollaisen pienen saaren kauniille rannalle, auringonnousuja katselemaan!

    VastaaPoista
  21. Kuvien ja kommenttien perusteella kaunista ja rauhallista. Näitä helmiä löytyy kun etsii vähän kauempaa.

    VastaaPoista
  22. Kivan näköisessä paikassa teidän majoitus :-)

    Upean näköisiä nuo puunrungot rannalla, varsin valokuvauksellisia sellaisia. Itse olisin viihtynyt kameran kanssa tuolla pitkään :-D

    Ja hei, kivan väriset varpaankynnet ;-)

    VastaaPoista
  23. Koh Lipen omia pieniä rantoja en unohda hevillä. Upea paikka! Kyllä auringonlaskua on aika päheetä katsoa rannalta jossa ei ole ketään muita. Bulone kokematta, mutta varmasti upea sekin.

    VastaaPoista
  24. Kyllä tuo aika ihanan rentouttavan paratiisimaiselta kuulostaa <3 Upeita kuvia ja tunnelmia!

    VastaaPoista

Ihanaa, kommentti! Vastaan kommenttiisi mahdollisimman pian.