Viimeistä viedään... Terkkuja, terkkuja kaikille Nycistä!

Vähiin käy, ennen kuin loppuu. On edelleenkin aivan epätodellinen tunne tietää palaavansa Suomeen aivan lähipäivinä. Viimeinen kuukausi onkin ollut yhtä hidastettua kelaa, sillä olemme viettäneet aikaa samoissa paikoissa kuin aivan reissumme alussa, vain toisessa järjestyksessä. Los Angelesissa, Torontossa ja nyt New Yorkissa. 
Bussimatka Torontosta New Yorkiin meni muuten kuin varkain. 12 tunnin yöbussi sujui ongelmitta, ja koskaan aikaisemmin ei rajamuodollisuudet ole sujuneet noin vikkelään, kuin Buffalossa sujuivat. Rajan ylityksen jälkeen nukuttiinkin bussissa lähes koko matka, muutamaa vessataukoa lukuunottamatta.
Mutta vähänkö harmitti, kun kahdeksan aikoihin aamusta saavuimme Manhattanille ja kuljettaja spiikkasi huomenet hyvissä ajoin ennen perille saapumista tyyliin sanoilla, että "Hyvää huomenta, on kirkas ja rauhallinen aamu saapua kauniiseen New Yorkiin. Manhattan näyttää kauniilta." Sain unenpöpperössä silmät raotettua sen verran, että näin kaukaa Manhattanin eteläkärjessä kohoavan One World Trade Centerin, joka näytti uljaalta mutta yksinäiseltä siluetissa. Ajattelin että ummistan silmiäni vielä hetkisen, kunnes saavutaan lähemmäksi Manhattania, ja sitten nautin näkymästä, jonka jätin haikein mielin taakseni samaisen bussin ikkunasta viime syyskuun lopulla matkalla Torontoon. Mutta miten kävikään? Uni maittoi niin makoisasti, että heräsin vasta perillä, Port Authority bussiterminaalista. Vähänkö mua harmitti!



Harmituksen jälkeen, ei auttanut kuin karistaa unihiekat silmistä ja lähteä hotellia kohden. Reilun puolen tunnin patikoinnin jälkeen Manhattanin aamuruuhkassa, ihmisiä kantamusten kanssa väistellen, päästiin viimein hotellillemme Midtowniin. Mutta aikaisesta saapumisesta johtuen, ei tietenkään saatu vielä huonettamme. Ei auttanut kuin "samoilla silmillä", tosin hyvin nukutuilla sellaisilla, lähteä kaupungille aikaa tappamaan, joka tosin New York-nimisessä kaupungissa onnistuu enemmän kuin hyvin.
Oltiin heti ensimmäisenä päivänä aivan super tehokkaita, yrittämättä sitä edes olla. Käytiin ensimmäiseksi nyciläisittäin bagel-aamiksella, josta käveltiin Grand Central Terminaaliin ihmettelemään aamuruuhkaa.



Grand Centralilta käveltiin Rockefeller Centeriä ympäriinsä ja sieltä Times Squaren turisti hälinään ja Theater Districtille. Ollaan nimittäin yritetty saada järkevän hintaisia lippuja The Book of Mormon teatteriin jo vuosia. Keväällä 2012 show oli niin tuore, että hyvä jos teatterin edessä olevan ihmismassan lävitse pääsi kävelemään. Kesällä 2013 tilanne näytti edelleen vähän samalle, eikä mistään herunut alle satasen lippuja näytöksiin. Nyt syksyllä oltiin jo lähes varmoja, että Times Squarella sijaitseva tkts-lippukoju olisi ottanut viimein näytöksen aleliput myyntiin, mutta ei vieläkään. Eikä edelläänkään nyt keväällä 2015 tilanne ollut muuttunut. Edullisin lippu olisi ollut satasen luokkaa. Ei raskittu ostaa sillä hinnalla. Kipuraja kulkee siinä jossain 70 hujakoilla. Luotetaan että kyllä ne liput joskus täytyy tulla tkts:lle myyntiin ja väijytään niitä sitten sitä kautta joku kaunis seuraava kerta Nycissä.


Teatterilla käynnin jälkeen pistettiin tossua toisen eteen kohti 34th streetiä ja Macy´s tavarataloa. Minulla oli sinne nimittäin saatu 15 taalan lahjakortti, jonka kävin törsäämässä kukkarosta pois. Tässä vaiheessa alkoi jo pienesti tuo bussissa nukuttu yö jo painamaan jaloissa ja hieman lounas nälkäkin kolkutteli masussa, joten tuumittiin että vedetään nyt raksit ruutuun monen asian kohdilta heti ekana päivänä ja otettiin suunnaksi Madison Square Park ja moni varmasti osaa jo aavistaakin, että mikä olikaan kohteemme siellä? Voi kyllä, Shake Shack hampurilaispaikkapa tietysti! Se on kyllä kivan tunnelmallinen ravintola, ollakseen ns. pikaruokala. Tosin torstainen sää New Yorkissa oli aika pilvinen ja kolea, joten hirmusen pitkään ulkoruokinnassa enempää ei olisi viihtynyt. Toisille täällä tosin näyttää nämä kelit olevan hyvinkin kesäiset. Minishortseissa ja topeissa näkee mimmejä kaduilla... Hui kamala, tänään naureskeltiin leikkisästi, että ovatkohan he koskaan olleet missään oikeasti lämpimässä, sillä nämä kelit täällä eivät ole olleet varsinaisia hellekeliä. Tai sitten suomityttö- ja poika eivät ole tarpeeksi karaistuneet. Sitä kaippa se teettää, kun ei vietä talvea Suomessa.


Tänäänkin ollaan oltu varsin tehokkaita ja taas ihan vallan vahingossa ollaan kävelty puoli Manhattania halki. Metroa emme ole käyttäneet vielä kertaakaan. Heräsimme tänään sateeseen, joten päätimme mennä leffaan heti aamupäivästä. Kävimme virtuaalimatkalla LA:ssa ja katsomassa siis Entourage-leffan. Toimi! Leffailun jälkeen sää olikin kirkastunut ja lämmennyt, joten jatkoimme jalkaisin kohti Chelseaa ja Meatpacking Districktiä. Piipahdettiin myös nopeasti noiden yläpuolella kulkevalla High Linella. Oi että, miten magea pala New Yorkia nämäkin alueet ovat!
Sopivasti illallisaikaan käveltiin vielä Union Squaren Whole Foodsiin ja sen viihtyisään ravintolatilaan, jonka toisesta kerroksesta on mukava ihmetellä vilkasta puistoelämää. Hieman ennen auringonlaskua lähdettiin kävelemään hotellia kohden Grand Central Terminaalin lähelle, jonne oli tuolta reilun 20:n korttelin matka. Mutta eihän se ole oikeastaan matka eikä mikään ja sujui aika leppoisasti ja ennätettiin vielä ennen pimeän tuloa hotellin kattoterassin ravintolaan yksille drinksuille ihastelemaan hämärtyvää Manhattania ja syttyviä valoja. Oi New York! Olet vaan niin huikea!

Huomiseksi varasimme liput korkeuksiin, nimittäin viime viikolla avattuun One World Observatoryyn. Jänskättää! Käväistään varmaan ennen sinne menoa vielä Brooklynin puolella, Williamsburgissa. Huomiseksi onkin luvattu kaiken lisäksi vielä auringonpaistetta, joten nämä viimeiset päivät täällä maailman huikeimmassa kaupungissa sujunevat mitä parhaimmin. New York harvemmin nimittäin pettää. Luotan sen vetovoimaan tälläkin kertaa.

Jos blogissa minusta ei enempiä enää ennen Suomeen saapumista kuulu, niin kiitos ihmiset! Kiitos tämän meille ikimuistoisen reissun mukana elämisestä, kaikista kommenteistanne (ne ovat lämmittäneet mieltä enemmän kuin ikinä voitte uskoakaan - varsinkin maailman toisella puolella on ihanaa tietää, että siellä on joku, jonka kanssa jakaa kokemuksia) ja kaikista hyvistä vinkeistänne iso kiitos myös. Niitä on tullut teiltä jo ennen reissua sekä sen aikana. Aivan mahtavaa! Postauksia kuluneelta maailmanympärimatkaltamme on luvassa siis vielä aivan hurja määrä. Pysykäähän siis mukana jatkossakin, joohan? Ja muistakaa, unelmat on tehty toteutettaviksi.


Eng // Couple days to go before going back to Finland. It's great to spend those last days in New York.
 

7 kommenttia

  1. Ihania hetkiä Manhattanilla. The Book of Mormon on itsellänikin vielä nähtävien listalla. Jos sitten vaikka ensi kerralla. Noin muuten on niin mukavaa matkata Manhattanille kun ei tarvitse varsinaisesti tehdä mitään vaan voi haahuilla suosikkikulmia uudestaan läpi. Upeaa päivää teille sinne ja tervetuloa takaisin Suomeen! On ollut mahtavaa seurata teidän matkaa ja iloita virtuaalisesti kaikista niistä hetkistä joita mieletön maailman ympärimatkanne on pitänyt sisällään <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Milla <3 Ihanaa kuulla! Täällä odotellaan JFK:lla lentoa Suomeen, mutta nautittiin täysillä viimeisistä hetkistä Manhattanilla ja Brooklynissa. Tänään paistoi aurinko ja päivä oli täydellinen. On niin ihanaa, kun paikat on täällä tuttuja, niin voi juurikin vaan haahuilla ja nautiskella tutuista kulmista. Tosin New York yllättää aina myös uusilla jutuillaan! :)
      Pian nähdään, jeee!

      Poista
    2. Niin, ja nyt onkin sitten hassua nähdä, kumpi meistä ensiksi pääsee katsomaan The Book of Mormonin ;)))

      Poista
  2. Tervetuloa Suomeen :-) - ja mukana pysytään, lukijana. Olet muodostunut yhdeksi omista suosikeistani!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Pirkko, ihanaa kuulla <3 Luin tämän kommentin jo eilen puhelimesta ja melkein kuules ihan herkistyin. Oon muutenkin ihan fiiliksissä kaikesta ja tietysti vähän haikeissakin tunnelmissa reissun päättymisestä, joten ihan hiljennyn hetkeksi tämän kommentin edessä :)

      Poista
  3. Myös mun suosikki olet! =) Täällä pysytään! Kiitos paljon, että oot ottanu meidät mukaan teidän matkalle tän blogin myötä. Se on tuonut niin paljon iloa ja inspiraatiota arkipäiviin.

    Voi miten ihanalle Nyc näyttää taas ja aina vaan. Oispa kyllä ihana mennä musikaaliin. Mutta arvaa, olin just Lastensairaala2017-konsertissa ja se oli niin huikee! Tuli sellainen olo, että jes ihana olla helsinkiläinen. Mitä vaan täälläkin voi tapahtua ja kokea, kuten tuo konserttispektaakkeli, joka oli joka ikistä yksityiskohtaa myöten toteutunut vapaaehtoisvoimin. Ihan huikeaa, miten kaikki lavat, tekniikka, esiintyjät (Adam Lambertia myöten), bensat, talkoolaisten ruoka ym ym oli yksityisten ja yritysten lahjoituksista, niin sydäntä lämmittävää! Ihana asua tällaisessa kaupungissa, joten tervetuloa kotiin tällaiseen paikkaan! <3 =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulla, kiitos! Ite oot <3 Kaikki te olette olleet niin tärkeitä reissukavereita, että ette uskokaan.
      Helsinkiin on varmasti hyvä tulla, onhan se Suomen paras paikka asua! ;D Ihanalla kuulostaa tuo konsertti, harmi että se meni omalta osaltani ohitse, mutta varmasti kaikkea huikeaa on vielä tänä kesänä luvassa! Pian nähdään, jeee!

      Poista

Ihanaa, kommentti! Vastaan kommenttiisi mahdollisimman pian.