Satumaisessa Krkan kansallispuistossa

Kroatian loman viimeisinä päivinä rantauduimme saarilta viimeinkin mantereelle, tarkemmin sanottuna Splitiin. Sieltä vuokrasimme auton päiväksi ja lähdimme vajaan tunnin ajomatkan päähän tutustumaan Krkan kansallispuistoon.
Olin itse nähnyt kuvia vain puiston vesiputouksissa pulikoivista ihmisistä ja sinä helteisenä päivänä halusin oikeastaan vain suoraan hypätä tuon kylpevän massan joukkoon uiskentelemaan. Matka alas putouksille ei kuitenkaan taittunut aivan hetkessä - koska jengimme halusi haikata alas. Siinä kuumuudessa tuli pari kertaa mieleen kyllä, että olikohan se ihan hyvä ajatus, koska ilmainen bussikin olisi meidät alas kujettanut, mutta toisaalta siitähän noissa puistoissa on kyse. Luonnon keskellä olemisesta ja siitä nauttimisesta, ei suorittamisesta.
Ja toisekseen, kun matka satumetsään pitkin pitkospuita alkoi, ei valinta ollutkaan enää yhtään kehnompi!



Satumetsässä vastaan saattoi tulla sammakoita, sudenkorentoja, käärmeitä (siis pieniä vesikäärmeitä), erilaisia kaloja ja osaa näistä lajeista tavataan kuulemma vain täällä, Kroatian Krkan puistossa. Pitkospuiden alapäässä pauhavat vesiputoukset näkyivät ja kuuluivat aika ajoin satumetsän puiden lomasta. Onneksi puiden katveessa ei ollut enää edes paahtavan kuuma, mutta pulahtamaan putouksille halusin kuitenkin.





Uimaan meno putouksien alle oli muuten todella haasteellista pohjassa olevien terävien ja liukkaiden kivien johdosta. (Tästä ei muuten mainittu missään brochurissa!). Kun ryömimistekniikan avulla onnistuin päästä kivien väljemmälle puolelle ja pulikoimaan vapaammin, huomasin paluumatkalla saaneeni kuitenkin pienen naarmun varpaaseeni. Ei onneksi mitään sen vakavampaa, mutta mietinpähän vaan että tapahtuukohan tuolla haavereita mitenkä usein, ja tälleen sääntöjen luvatussa maassa kasvaneena ihmettelin, että eipä siellä ollut kukaan estämässä sinne menoa, vaikka selvästikin se oli hyvin haasteellista ja huonolla tuurilla hyvinkin vaarallista.
Silti mahtavaa että tuli mentyä, nähtyä ja koettua. Upea paikka ja ei lainkaan kaukana Splitistä.

6 kommenttia

  1. Tosi kaunis paikka! Putoukset näyttää upeilta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Mervi, Krka oli kyllä tosi kaunis ja putoukset myös. En ole hirveästi isoja vesiputouksia nähnytkään, niin olivat vaikuttavat. Pakosti pistää miettimään että miltähän ne oikeasti isot putoukset sitten näyttävät ja tuntuvat, ja tietysti kuulostavat :)

      Poista
  2. Aivan upeat maisemat ja vesiputoukset! Tuollakin olisi varmaan ollut käyttöä sellaisille vesitossuille mitä Filippiineillä kaikki käytti, juurikin terävien kivien vuoksi. Joita ei itsellä tietenkään ollut, heh heh :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, toden totta tuolla olisi ollut käyttöä niille tossuille! Tajusin sen myös itse paikan päällä, kun tossuni olivat Splitissä :) Ai että Filippiineillä on tarvetta tossuille myös? Missä päin siellä, vai kaikkialla? Luulen nimittäin että reissumme saattaa yltää myös filppareille täytyypä selvitellä!

      Poista
  3. Vau mitä maisemia! Minä olisin varmaan ollut enemmän fiiliksissä tuosta haikkaamisesta kuin pulikoimisesta vesiputouksessa. Vaikka tykkään uimisesta todella paljon, niin juuri terävät kivet vähän latistavat uinti-intoani luonnonvesissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maisemat kyllä palveli ja fiilis oli hyvä :) Ihan totta, ainahan ei edes kannata mennä luonnonvesiin dippaamaan itseään, varsinkaan jos vesi ei ole liikkeessä...siellä kun voi piillä vaikka mitä vierasta otusta... Iiks! Mutta onneksi tästä selvittiin vaan pienellä naarmulla. Kiitos kommentistasi!

      Poista

Ihanaa, kommentti! Vastaan kommenttiisi mahdollisimman pian.