11 asiaa minusta

Pieniä polkuja maailmalle-blogin Sanna haastoi minut blogihaasteeseen, jossa ideana on kertoa 11 faktaa itsestään, vastata minulle esittämiin 11 kysymykseen ja sitten lopuksi haastaa mukaan uusia blogaajia ja keksiä heille 11 omaa kysymystä. Ilollahan minä otin tämän haasteen vastaan (toki tässä vastaamisessa on vain kestänyt pieni ikuisuus, siitä pahoittelut Sannalle.)

Ensiksi niitä faktoja:
1. Kalifornia on varmaan ensirakkauteni matkakohteiden suhteen. Tv:n kautta tutuksi tullut osavaltio opetti minut unelmoimaan, isosti. Vuosien haaveilu palkittiin viimein vuonna 2004 kun pääsin viimein lomalle Los Angelesiin. Sen jälkeen ei ole mennyt varmaan päivääkään etteikö tuo unelmieni kaupunki ole jollain tasolla mielessäni. Siinä on vain se jokin. 

Santa Monica, Los Angeles
2. Olen täysin kotonani miljoonakaupungin sykkeessä, sekä myös telttaillessani vaikkapa Italian Garda-järven rannoilla. Tykkään että hotelleissani on tähtiä tarvittava määrä, mutta olen myös henkeen ja vereen festarityttö ja tottunut telttailemaan siellä sun täällä. Yksi meidän tyyppisistä lomamatkoista (ja kun puhun meistä, tarkoitan tietysti maailman parasta matkakaveriani eli avopuolisoani) onkin lähteä vaikka telttailemaan Gardalle. Ja itseasiassa ollaan tehty tämä jo kahdesti. Seuraavaa kertaa innolla odotellessa...

Lava-auton kyydissä jossain päin Thaimaata






3. En juurikaan osta mitään. Olen käytännössä ollut ostolakossa viime huhtikuusta lähtien, ja sama jatkuu tiedostamatta tai tietoisesti edelleen. Shoppailen toki reissuillani, mutta normaaliarjessa en käy juurikaan kaupoissa (lue vaatekaupoissa, ruokaa on kiva ostaa). Periaatteessa ajattelen niin että minulla on jo aikalailla kaikkea... Aikaa ja lomaa minulla ei vaan ole tarpeeksi.

4. Vesi on mun elementti. Ja oikeastaan meri. En aikaisemmin tajunnut kai sen tärkeyttä Keski-Suomessa syntyneenä (no järviähän sieltä toki löytyy). Mutta meri, siinä on jotain niin suurta ja mahtavaa. Olen varmasti edellisessä elämässä ollut jokin fisu... Viihdyn nimittäin erittäin hyvin meressä uiden, snorklaten, sukeltaen, kahlaten, risteillen, jumpaten, vesijuosten, kelluen, polskien...


Sukeltamaan menossa, Thaimaan Phi Phi-saarella
5. Ajattelen hyvin usein rahan määrän lentolippuina. Tiedättekö, 500 euron autonkorjaus - ja minä ajattelen vain että sehän on lennot Nyciin! Ja siis siten, että autonhuoltoon se on aivan törkee summa, kun taas lentolippuihin Nyciin ei todellakaan. (Osasinkohan selittää tätä lainkaan?)

6. En juo kahvia, enkä polta. En ole itseasiassa koskaan edes maistanut tupakkaa. Kahvia join pienenä mummon kanssa ja viimeksi maistoin riparilla. Teetä (tai mausteteetä) juon sitäkin enemmän, mutta kofeiinitonta mieluiten. 

7. Viime kesänä hurahdin työmatkapyöräilyyn. Ja nyt en malta odottaa, että kesä kunnolla tulisi ja pääsee taas Jopoilemaan töihin (17 kilometriä suuntaansa on hyvää treeniä ihmiselle joka ei juuri muuten treenaa). 

8. Pelkään lentämistä (tai en pidä siitä lainkaan). Se on täysin ristiriidassa sen kanssa, kuinka tolkuttoman paljon rakastan matkustamista. Liikkuahan voi onneksi muutenkin kuin lentämällä. Tykätään road trippailla auton kanssa, etenkin Jenkeissä.

9. Mulla on ollut järkyttävä koirakuume (voiko niin sanoa?) jo vuosia. Tiedän, että minä ja tuleva koirani kuulutaan yhteen... Olen lohduttanut vuosia itseäni jo sillä ajatuksella että voisimme harkita pientä söpöliiniä kun olen ensiksi kiertänyt maailman ja asunut Kaliforniassa... eli let´s say - ihan pian. Hahahaha ;)

10. Kävin Aasiassa ensimmäisen kerran vasta vuonna 2011, kolmekymppisenä. Voi että inhoan välillä ennakkoluulojani. Typerien ennakkoluulojeni takia välttelin Aasiaa pitkään ja hartaasti, mutta sinne rohjettuani rakastuin heti Thaimaan pieniin saariin niin että toivoin että olisin löytänyt ne jo kymmenen vuotta sitten. Olisin varmasti jäänyt sille tielle (täytyis varmaan puhua monikossa, eli me oltais varmasti jääty sille tielle) ja ryhdytty vaikkapa sukellusopettajiksi ja asuttu paratiisissa kaikki nämä vuodet ja lennetty välillä aina Balille surffaamaan.
Matkalla...
11. Olen tosiaan kokeillut surfausta, Balillakin. Surfaus on laji jota rakastan. Ja jota arvostan suunnattomasti. Lajina se edustaa paljon sellaista rentoutta, jota diggailen. 
Se on taito, jonka haluaisin joskus vielä oppia. Ensimmäisen kerran kokeilin surfausta Los Angelesissa ystäväni avustuksella vuonna 2009. Ja Bali oli aina unelmakohteeni surfauksen oppimiseen, mutta tuotti valitettavasti ison pettymyksen (niin rantoina kuin myös paikkana). Surfaus haave elää kuitenkin yhä. Seuraavaksi kokeilen surfausta todennäköisesti Hawaijilla. Hah, sanokaa minun sanoneen - unelmia pitää olla!


Wannabe surfer girl Balilla

Sitten kaimani, Sannan esittämät kysymykset:

1. Kärsitkö lentopelosta?
Vastasinkin tähän jo tuossa ylempänä. Eli kyllä, valitettavasti.

2. Kerro jokin hauska kommellus, joka sinulle on matkalla sattunut.
Minkähän niistä monista kommelluksista saisi tähän järkevästi kiteytettyä... Lennoilta myöhästymiset, matkalaukun katoamiset, mitä näitä nyt on. Ovat mielestäni hauskoja kommelluksia. En osaa niistä liiemmin stressata - olenhan silloin kuitenkin reissussa! Ja kotiavain kannattaa aina pitää käsimatkatavaroissa, eikä ruumaan menevissä *note to myself*

3. Jos rahasta ei tarvitsisi välittää, mikä olisi unelmiesi matka?
Tää on siinä mielessä vaikea kysymys, sillä rahalla ei välttämättä saa täydellisyyttä. Luulen että minulla on ollut jo monta unelmieni matkaa. Mutta toki toivon että aina seuraava matka on se unelmien täyttymys.

Keinuen Phi Phillä, Thaimaassa

4. Lempijuomasi?
Tää on kans paha! Koska vielä viime vuonna olisin vastannut tähän ehdottomasti cocis jäillä. Mutta nyt olen lopettanut tuon mustan myrkyn juonnin (hihhh), niin vastaan että tuorepuristettu appelsiinimehu ja smoothiet yleensäkin. Vai haettiinko tähän alkoholijuomaa? Sitten vastaan caipiroska. 
Ja PS. jos nyt joskus näette minut colajuoma kädessä, niin antakaa anteeksi. Olen juonut tänä vuonna ehkä pari cocista. Joskus se ja pizza pitkän rantapäivän jälkeen on vain aika killeri yhdistelmä. *Peace*

5. Mitä kotimaankohdetta suosittelet?
Helsinkiä tietty! Suomen paras ja kaunein kaupunki! Voin sanoa tämän itsekin maaltamuuttajana.

6. Kun olet matkalla, mitä kaipaat kotoa eniten?
En pode reissuillani mitenkään koti-ikävää... mutta toki toisinaan kaipaan kotiani visuaalisessa mielessä ja kotini korkeita valoisia huoneita. Ja tietysti mun orkideaa! Mutta nämä on vain materiaalia. Olen kotona useinmiten siellä missä kulloinkin olen. Rakastan hotellihuoneita!

7. Miten reagoisit, jos sinut vietäisiin tunnin varoitusajalla yllätysmatkalle, jonka kohde selviäisi vasta lentokentällä?
Hyppisin varmastikin tasajalkaa onnesta ja hokisin yllätyksen järjestäjälle taukoamatta että "I love youuuu!" 

8. Jos sinusta tehtäisiin elokuva, kenet valitsisit näyttelemään pääosaa eli sinua?
Tähän ei tule kyllä ketään eikä mitään mieleen... Täytyy muistaa että filmi pyörii jo.

9. Rakkain matkamuistosi?
Sanotaanko, että ainakin pysyvin matkamuisto on ostettu New Yorkista ja löytyy ranteestani.
Rakkaita muistoja reissuilta on niin paljon, mutta ovat yleensä aineettomia, mutta tämä tatuointi on yksi konkreettisimmista matkamuistoistani.


Wooster Street Social Club (NY Ink) -tattoo

10. Onko olemassa jokin matkakohde, joka on vienyt sydämesi ja jonne haluat palata aina uudelleen?
On, monia. Sanotaanko näin päin, että on harvoja paikkoja joihin en haluaisi enää palata uudestaan. Kaukaisin, ihmeellisin ja ehkäpä kaunein on Indonesian Lombokin saari, jossa asuimme aivan uskomattomassa villassa omalla infinity poolilla. Näissä maisemissa (kuva alla). Mutta tämä oli niin rankka reissu kaikin puolin, että en ole varma lähtisinkö uudestaan.
Sen sijaan Kalifornia ja Los Angelesin seutu on sellainen, jonne voisin palata aina uudelleen. Asumaankin kiitos. Nyci on toinen samanlainen.


Lombokin saari ja uskomattoman kaunis auringonlasku

11. Mikä on ollut koskettavinta, mitä olet matkalla nähnyt/kokenut?
Voi apua! Tarinoita olisi niin paljon. Matkoilla sitä on jotenkin niin erilailla vastaanottavainen ja huomioi ympäristön erilailla. Koskettavakin voi tarkoittaa niin montaa asiaa, eikä välttämättä surullista asiaa. Juttelemme aina (tai siis mieheni enimmäkseen juttelee) kaikkien taksikuskien kanssa, joiden kyydissä olemme. Siinä mennään keskusteluissa sään, talouden, perheen ja yleisen hyvinvoinnin välimaastossa joka kerta. Nyciläinen taksikuski ajaa esimerkiksi taksia ja tekee muita töitä jotta voi opiskella unelmaansa, arkkitehdiksi. Kun taas bangkokilainen taksikuski kertoo miten töitä on tehtävä yötä päivää, jotta perheelle saa ruokaa. Silloin ei nukuta vaan ajetaan redbullin ja muiden piristeiden avulla. Kuulemma melkein kaikki tekevät siellä niin! (Nice, tätä en välttämättä olisi halunnut kuulla!) Hän oli itse kuulema lopettanut sen speedivaihteen.
Mutta matkoilla ylipäätään on parasta ihmiset ja heidän tarinansa. Toisella puolella maapalloa asuvan henkilön on hyvin vaikea uskoa esimerkiksi kuinka paljon lunta meillä talvella täällä onkaan ja kuinka kylmä täällä on - ennenkuin näytämme puhelimesta kuvia heille metrien lumivuorista ja lumen peittämistä autoista. Hitsi, että vuorovaikutus on niin palkitsevaa! Sanonkin usein, että matkailu on paras ja opettavin elämänkoulu jota olen käynyt.

--------

Haastan mukaan kenet tahansa blogini lukijan. Ja kysymykseni teille ovat samat kuin tässä minulla oli. Kuka tarraa haasteeseen?


 

10 kommenttia

  1. Voi miten ihana postaus. Postaus kuin sinä :) Sää oot mun reissuidoli!

    VastaaPoista
  2. Niin ja elämän asenne -idoli myös! =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että...ihana oot! Ja sää oot mun reissuidoli :) Ja jotenkin toivoin, että sä tarttuisit tähän haasteeseen ;)

      Poista
  3. Hah :D Juuri edellisessä postauksessani selitin näyttäneeni brasilialaiselle taksikuskille kuvan lumeen hautautuneesta autosta. Ilmeisesti tämä on jokin suomalaisten matkailijoiden traditio :) Ja nyt mä haluan Lombokille Indonesiaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Elina :) hah, hauska juttu!
      Lombokin saari oli kaikkea - upeaa ja ei niin upeaa. Sanotaan että jos sen haluaa vielä nähdä alkuperäisessä muodossaan, täytyy mennä nyt. Siitä tulee seuraava Bali, hyvässä ja pahassa. Jo nyt näimme tuolla meidän omalla rannalla (kyllä, se oli meidän villan oma privaranta), kuinka länkkäri arkkitehdit tulivat iPadien kanssa suunnittelemaan autiolle rannalle hotellihankkeitaan. Mutta paikalliset toki haluavat muutoksen, koska se tietää parempaa toimeentuloa.
      Tuo meidän villa löytyy osoitteesta http://villaataslombok.com/ -Sitä suosittelen!

      Poista
  4. Kiva postaus! ..ja kiva haaste! Minä haluan kokeilla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Mervi! Ja jeeee, kiva jos otat haasteen vastaan. woop! woop! :D

      Poista
  5. Haasteeseen osallistuttu! Kiitos muru! http://www.rantapallo.fi/50statepuzzle/2014/05/14/11-faktaa-minusta-ulla/ Tuli tätä tehdessä taas mieleen, että meillä taitaa olla jonkin verran näitä yhdistäviä asioita, miten ajatellaan, mistä tykätään ja mikä kiinnostaa ;)

    Ja nuo kuvat tässä postauksessa on aivan huikeita, etenkin kiikkumiskuva - aivan silkkaa täydellisyytä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa murunen <3 Pinkaisin heti lukemaan sun postauksen!

      Ja toden totta, yhtäläisyyksiä löytyy täydellisen paljon! jeeee! :) Mutta telttailusta et siis pidä, höh? Et vaikka pyytäisin sut telttailemaan LA:n edustalla olevalle Catalina Islandille? Kyllä me susta vielä happy camper tehdään, hihhh ;)

      Nähdään pian, puuus <3

      Poista

Ihanaa, kommentti! Vastaan kommenttiisi mahdollisimman pian.